| Projektin suositukset>>ECTS-järjestelmään siirtyminen 11/2004 | |||||
|
ECTS-järjestelmään siirtyminen 11/2004 Esitykset ja suositukset ammattikorkeakouluille opintopisteisiin siirtymisessä Matti Isokallio
2 Lukuvuoden kesto 3 Harjoittelun mitoitus 4 Opintojakson minimilaajuus 5 Siirtymisaikataulu Lähteet, kirjallisuus ja www-osoitteet 1. Esitysten tausta ja yleisperustelu Ammattikorkeakoulujen opintojen mitoitus muuttuu vuonna 2005, eurooppalaiseen ECTS (European Credit Transfer and Accumulation System) -järjestelmään perustuva opintopistemitoitus tulee käyttöön 1.1.2005 ja viimeistään 1.8.2005 kaikki opintojaksot on muutettu opintopistemitoitukseen. Tämä esitys perustuu seuraaviin asiakirjoihin:
Yllämainittujen asiakirjojen internetosoitteet ovat tämän dokumentin lopussa. Tätä projektia varten tein lyhyen katsauksen opintojen mitoitukseen liittyvistä kysymyksistä Norjassa ja Hollannissa, jotka ovat jo siirtyneet ECTS -pohjaiseen järjestelmään. Opintojen mitoitukseen liittyvät tiedot kyseistä maista ovat toimittaneet ko. maiden ECTSDS -neuvonantajat. Kysymykset liittyivät erityisesti opintojen mitoitukseen, harjoittelun mitoitukseen, lukuvuoden kestoon ja edellä mainittujen asioiden käytännön ratkaisuihin Norjassa ja Hollannissa. Kysymyslomake on asiakirjan liitteenä. 2. Lukuvuoden kestoAmmattikorkeakouluasetus toteaa opintojen lukuvuosittaisen työmäärän olevan keskimäärin 1600 tuntia opiskelijan työtä, mikä tuottaa 60 opintopistettä. Asetusteksti sinällään ei muuta sitä määrittelyä, mikä on ollut käytössä tähänkin saakka. Opintoviikkomitoituksessa yksi opintoviikko vastaa 40 tuntia opiskelijan työtä. Opinnot pitää järjestää niin, että opiskelijalla on mahdollisuus valmistua normiajassa, mikä tarkoittaa keskimäärin 40 opintoviikon työkuormaa lukuvuodessa. Työkuorma vastaa 1600 tunnin opiskelijan työtä. Uusi asetus eroaa merkittävästi kuitenkin lähestymistavaltaan. Opintopisteillä lukuvuoden työkuorma rakennetaan ylhäältä alas. Vuosi on perusyksikkö ja sen työmäärä on mitoituksessa oleellinen. Ammattikorkeakoulun pitää miettiä miten lukuvuoden opiskelijalta vaadittava työmäärä jatkossa pystytään asetuksen mukaisesti täyttämään. Valtioneuvosto on ottanut myös kantaa korkeakouluopintoihin periaatekannanotossaan (Toimenpideohjelma tutkintojen suorittamiseksi tavoiteajassa) toukokuussa 2004. Periaatekannanotossa on useita eri kohtia, lukuvuoden kestoon on otettu kantaa seuraavasti: ”ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opetusjärjestelyiden tehostaminen; tehollisten lukukausien pidentäminen ja opetuksen jakaminen tasaisesti koko kalenteriviikolle.” Uusi ammattikorkeakouluasetuksen opintojenmitoituksen määritelmä on täysin eurooppalaisen ECTS -järjestelmän mukainen. ECTS -järjestelmä on 1990 luvun lopulla kehitetty erityisesti kansainvälisen opiskelijavaihdon helpottamiseksi. Bolognan prosessissa ECTS on otettu yhdeksi tärkeimmäksi perustyökaluksi ja ECTS on kasvanut opintojen siirtojärjestelmästä opintojen mitoituksen peruskäsitteeksi. ECTS -järjestelmän keskeisiä perusperiaatteita ovat: • yhden lukuvuoden opiskelijan täysipäiväiset opinnot ovat 60 ECTS -pistettä, lukuvuoden työmäärä on Euroopassa 1500 – 1800 tuntia, jolloin yhtä pistettä kohti vaaditaan 25 – 30 tunnin työ. • Järjestelmä perustuu opiskelijan työmäärään, johon pitää sisällyttää kaikki opinnoissa opiskelijalta vaadittu työ. Yliopistoissa on opintojen mitoitukseen liittyen tehty jo merkittävää työtä, erityisesti Oulun yliopistossa on julkaistu teoksia opintojen mitoituksesta. Alla lainaus Anna aikaa ajatella -teoksesta koskien opintojen mitoitusta. ”Työajan yleinen ja ainoa käyttökelpoinen perusyksikkö on tunti. Opintojen mitoitusjärjestelmä lähtee perusnormista, että opiskelijan vuosittainen työaika on 1600 tuntia, joka jaetaan opintojaksojen ja opintokokonaisuuksien kesken niiden edellyttämässä suhteessa siten, että kaikki vuodet ovat yhteismitallisia. Periaate on siis aivan sama kuin opetushenkilökunnan työajan määrittelyssä. Opettajat ja opiskelijat ovatkin ajankäytössään aivan perustellusti samalla viivalla. Molempien työaikaa arvioidaan samalla kalenterilla. Lukukauden tasolla tulee toteutua sääntö, että opiskelija voi tehdä tutkintoon liittyvää opiskelutyötä keskimäärin 800 tunnin verran. Opintokuukauden tasolla opinnot tulee suunnitella niin, että opiskelija voi tehdä täysipainoista opiskelutyötä keskimäärin 160 tunnin verran. Opiskelijan tekemistä työtunneista koostuu työviikko, joka on laskennallisesti viisipäiväinen ja keskimäärin sisältää 40 tuntia opiskelijan työtä. Jos opiskelija teholliseksi työajaksi lasketaan 10 kuukautta, niin työviikon pituus on 40 tuntia. Jos opiskelijan työajaksi vuositasolla lasketaan vain 9 kuukautta, niin keskimääräinen viikkotuntimäärä on 44 tuntia.” Lisäksi teoksessa tuodaan selkeästi esiin mitoituksen suhde opetussuunnitelmatyöhön. ” Opintojakson mitoituksen tulee olla sopusoinnussa koko opintovuoden mitoituksen ja opetusjärjestelyiden kanssa siten, että vuodessa voidaan suorittaa sille laskennallisesti mitoitetut opintojaksot. Jos tämä toteutuu, niin myös tutkinnon tasolla todellinen valmistumisaika voi aiempaa todennäköisemmin kohdata laskennallisen valmistumisajan. Mitoituksen tulee toteutua johdonmukaisesti niin opintovuoden, lukukauden, opintokuukauden, työviikon kuin opintojaksojenkin tasolla. Tutkinnon opetussuunnitelma on siksi rakennettava huolellisesti kokonaisuutena ja ajallisesti loogisena. Oikeaa mitoitusta laadittaessa on järjestettävä myös kurssien ajoitus ja opiskelijan lukujärjestys yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Oikein mitoitetutkaan kurssit eivät toimi, jos opiskelija ei voi käyttää ajallisesta päällekkäisyydestä johtuen niihin suositeltua aikaresurssia tai jos hän ottaa suorittaakseen kursseja epätarkoituksenmukaisessa järjestyksessä.” Tähän projektiin tein lyhyen katsauksen opintojen mitoitukseen kahdesta maasta, jotka jo ovat siirtyneet ECTS -pohjaiseen järjestelmään, esimerkkimaina ovat Hollanti ja Norja. Opintojen mitoitukseen liittyvät tiedot kyseistä maista ovat toimittaneet ko. maiden ECTSDS -neuvonantajat. Hollannissa on lukuvuoden työmääräksi määrätty 1680 tuntia opiskelijan työtä, mikä lukuvuoden kestona on virallisesti 42 viikkoa. Tavanomaisesti lukuvuosi on kuitenkin 40 viikkoa. Norjassa lukuvuoden työmäärä ilmoitettiin olevan 1600 (– 1800) tuntia ja tämän tarkoittavan tavanomaisesti 40 viikon lukuvuotta. Opintotukiasetuksessa on mainittu, että tuellisen lukuvuoden pituus on yleensä 9 kuukautta. Näyttää siltä, että opintojen mitoituksen muuttuessa, opintotuellisen lukuvuoden kesto voi olla 10 kuukautta vastaten ajallisesti aidosti opiskelijan vuosittaista työmäärää. Ammattikorkeakoulu voi päättää korkeakoulussa opintotukeen oikeuttavan lukuvuoden kestoksi 10 kuukautta. Kaikki edellä mainittu osoittaa, että paineita lukuvuoden pituuden uuteen määrittelyyn on suomalaisissa korkeakouluissa. Jotta täyttäisimme asetuksen määrittelyt, mitä voi pitää minimiehtona, pitää miettiä mikä on kohtuullinen työkuorma opiskelijalla ja mikä on riittävä pituus lukuvuodelle. Päätöksessä pitää tietysti ottaa huomioon myös valtioneuvoston periaatekannanotto tutkintojen suorittamisesta tavoiteajassa. ECTS -järjestelmässä lukuvuoden työmäärä on määritelty väljästi, jotta siihen sopisivat eritaustaiset ja eri kulttuurista tulevat korkeakoulut. Ollaksemme aidosti osa eurooppalaista korkeakoulutusaluetta, pitää ammattikorkeakoulujen opintojen mitoituksen olla ECTS -järjestelmän mukainen ja kansainvälisesti vertailukelpoinen. Opintotukiasetus ei estä ajattelemasta ammattikorkeakoulun lukuvuotta uudelta pohjalta. Esitys: Ammattikorkeakoulut ottavat siirtyvät sellaiseen opetukselliseen lukuvuoteen, jonka kesto on 40 viikkoa. 3. Harjoittelun mitoitusUusi asetusteksti on lyhykäisyydessään erittäin täsmällinen. Lukuvuoden työmäärä on opiskelijalla keskimäärin 1600 tuntia. Tuohon 1600 tuntiin pitää sisällyttää kaikki opiskelijan työ, mikä hänen opintoihinsa lukuvuoden aikana liittyy. Tässä yhteydessä ei kokonaan voi sivuuttaa harjoittelun sisältöä, vaikka esityksessä on kyse ainoastaan harjoittelun mitoituksesta. Kuitenkin mainintana on syytä tuoda esiin mitä ammattikorkeakoululaissa on harjoittelusta mainittu: ”Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti erityisesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä.” Keväällä 2005 otin selvää lyhyellä kyselyllä miten harjoittelun mitoitus ammattikorkeakouluissa on järjestetty. Muilla aloilla pääsääntöisesti 20 opintoviikon harjoittelu vastaa ajallisesti n. 5 kuukauden työtä. Tekniikan ja liikenteen alalla kyselystä tuli esiin tieto, että harjoittelun pituus vaihteli merkittävästi ja eripituiset jaksot viiden ja 12 kuukauden välillä olivat käytössä. Pääsääntöisesti muilla aloilla harjoitteluun ei juuri tunnu liittyvän suurta mitoituksellista problematiikkaa, tekniikan ja liikenteen alalla sellainen on. Tähänastisessa keskustelussa on noussut esiin huoli insinööriopiskelijan työkokemuksen vähäisyydestä valmistuessa, jos harjoittelun mitoitus oleellisesti muuttuu. Mitoitukseen liittyvä mahdollinen muutos ei kuitenkaan ota kantaa siihen onko hyvä, että opiskelija hankkii työkokemusta opiskelunsa aikana kesätöissä. Työkokemuksen hankkiminen opiskeluaikana on suositeltavaa ja ammattikorkeakoulujen toimintaperiaatteiden mukaista. Tässä yhteydessä pitää kuitenkin tehdä ero tutkintoon kuuluvan työharjoittelun ja opiskelijan työkokemuksen välillä. Työharjoittelu on tutkintoon kuuluva osa, jota ilman opiskelija ei voi valmistua, ammattikorkeakoululla on työharjoitteluun liittyen vastuita. Työkokemukseen hankkiminen on enemmän opiskelijan omasta tahdosta riippuvainen asia, ammattikorkeakoulu voi tietysti halutessaan tukea opiskelijaa työkokemuksen hankkimiseen. Vertailtaessa harjoittelun mitoitusta maissa joissa on jo siirrytty ECTS -pohjaiseen järjestelmään, sekä Norjassa että Hollannissa pääsääntö harjoittelun mitoituksessa on, että kaksi viikkoa harjoittelua tuottaa kolme ECTS -pistettä. Eurooppalainen ECTS -järjestelmä perustuu kokonaan opiskelijan työkuormalle, ECTS -järjestelmässä ei tunneta eriarvoista opintojen mitoitusta. Opintotuen kannalta on hankalaa ja opintotukiasetuksen vastaista, että päätoimisen opiskelun kriteerit täyttää toiminta, joka kuitenkaan opintojen mitoituksen kannalta ei tuota päätoimisen opiskelun edellyttämää opintoviikko-/opintopistemäärää. Harjoittelun mitoituksessa on erityisesti kysymys oikeudenmukaisesta opintojen mitoituksesta, opiskelijoiden tasavertaisesta kohtelusta ja yhtenäisistä käytännöistä. Projekti ei voi, eikä saakaan, esittää sellaista joka olisi ristiriidassa kansainvälisten sopimusten kanssa. Muutamissa koulutuksissa on voimassa niitä sääteleviä Euroopan yhteisön lainsäädännön tai muita kansainvälisiä sopimuksia. Ammattikorkeakoululaissa tuodaan esiin näistä keskeiset: ”Sairaanhoitajan ja kätilön sekä merenkulun koulutuksen tulee täyttää Euroopan yhteisön lainsäädännön asettamat vaatimukset. Merenkulun koulutuksessa on lisäksi otettava huomioon, mitä merenkulkijoiden koulutuksesta, pätevyyskirjoista ja vahdinpidosta kansainvälisesti sovitaan.” Yhdenvertaisen kohtelun, opintojen aidon mitoituksen ja eurooppalaisen vertailtavuuden perusteella voi tehdä johtopäätöksen, että tutkintoon kuuluvan harjoittelun mitoitukseen liittyy tällä hetkellä tilanne, joka on syytä pohtia uusiksi. Opiskelijan kannalta asiaan vaikuttaa erityisesti harjoittelun tuottama opintoviikkojen/-pisteiden määrä jonka pitää olla sopusoinnussa päätoimisen opintojen etenemisen kanssa. Esitys: Ammattikorkeakoulujen opintoihin kuuluvan harjoittelun mitoituksessa siirrytään 1.8.2005 järjestelmään, jossa opiskelijan todellinen työkuorma tuottaa opiskelijan tekemää työtä vastaavan määrän opintopisteitä. Uusi harjoittelun mitoitusperuste otetaan käyttöön koskemaan myös opiskelijoita joiden opinnot ovat alkaneet ennen 1.8.2005. Jos tämä esitys on ristiriidassa EU:n lainsäädännön tai kansainvälisten sopimusten kesken, pitää noudattaa EU:n lainsäädäntöä ja/tai kansainvälistä sopimusta. 4. Opintojakson minimilaajuusAmmattikorkeakouluasetuksessa ei ole otettu kantaa yksittäisen opintojakson kokoon, siellä on maininta ” Opetus on järjestettävä siten, että opiskelijat voivat harjoittaa opintoja tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä ja tehokkaasti.” ECTS -järjestelmä on tähän saakka ollut selvästi enemmän rakenteellinen ohjaaja kuin sisällöllinen. ECTS -järjestelmään on otettu mukaan Tuning -hankkeesta metodologiaa ja terminologiaa. Uudessa ECTS User's Guidessa on suositus moduulirakenteesta ja esimerkkinä opintojakson koosta on 5 ECTS – pistettä. Anna aikaa ajatella – julkaisussa opintojen mitoitus ja sen yhteys opetussuunnitelmatyöhän on selvästi tuotu esiin: ” Parhaiten mitoitus toimii kaikilla tasoilla harmonisesti sellaisissa opetussuunnitelmissa, joissa lukukauden opetus on suunniteltu eheäksi osakokonaisuudeksi. Mitä pienemmistä ja lukumäärältään runsaammista opintojaksoista tutkinto koostuu, sitä todennäköisempää on, että mitoitus ei toimi oikein yksittäistä kurssia laajemmalla tasolla. Tämä johtuu yksittäisten töiden ja suoritusten väistämättömästä samanaikaisuudesta ja ruuhkautumisesta opiskelijan kalenterissa .” Berliinin kommunikeassa todetaan: Ministerit rohkaisevat jäsenvaltioita kehittämään korkeakoulujärjestelmiinsä vertailtavissa olevien ja yhteensopivien tutkintojen viitekehyksen, jossa tutkinnot tulisi pyrkiä määrittelemään niiden työmäärän, tason, oppimistulosten , pätevyyksien ja profiilin avulla.” Oppimistulokset voidaan määritellä esimerkiksi siten, että ne kuvaavat sitä mitä opiskelija osaa opintojakson, opintokokonaisuuden tai tutkinnon suorittamisen jälkeen. Berliinin kommunikeassa paino on tutkintoihin liittyvissä oppimistuloksissa. Jotta tutkintokohtaisesti osaaminen voidaan kuvata oppimistuloksina, pitää koko tutkinto, opintojaksojenkin tasolla rakentaa oppimistulosperusteisesti. Tähän ajatteluun kuuluu selvästi sisäänrakennettuna ajatus siitä, että oppimistulokset muodostavat riittävän laajoja kokonaisuuksia. Esitys: Ammattikorkeakoulut päättävät: • opintojakson pienimmäksi laajuudeksi 5 opintopistettä • opintojaksojen olevan uusissa opetussuunnitelmissa laajuudeltaan vain kokonaisia opintopisteitä 5. SiirtymisaikatauluAmmattikorkeakouluasetuksen muutoksessa on mainittu, että asetusmuutos opintopisteisiin tulee voimaan 1.1.2005. Lisäksi muutoksessa todetaan, että opintojaksojen laajuudet muutetaan opintopisteiksi viimeistään 1.8.2005. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kaikki koulutus vuonna 2005 alkaa mitoitukseltaan opintopisteinä ja viimeistään 1.8.2005 kaikki koulutus on muutettu mitoitukseltaan opintopistepohjaiseksi. Siirtymämalleja on kaksi, 1) kevätlukukaudella uusien opiskelijoiden opintojen mitoituksessa käytetään opintopisteitä ja muilla opintoviikkoja, 2) kaikki opiskelijat siirtyvät opintopisteisiin 1.1.2005. Molemmissa vaihtoehdoissa pitää varmistaa, että ne opiskelijat joiden opinnot ovat päättyneet ammattikorkeakoulussa (valmistuneet, eronneet, opiskeluoikeus päättynyt) ennen 1.1.2005 säilyvät opintoviikkopohjaisessa systeemissä. Heille mahdollisesti myöhemmin lähtevä informaatio (uudelleen kirjoitettavat todistukset ja opintosuoritusotteet jne.) pitää pystyä toimittamaan niin, että asiakirjoissa mainittu opintojen mitoitus on opintoviikko. Opiskelijalle/valmistuneelle pitää toimittaa asiakirjat aina kulloisenkin ajan voimassa olleen opintojen mitoituksen mukaan. Jos ammattikorkeakoulussa käynnistyy vain vähäinen määrä koulutusta tammikuussa, on perustelua siirtyä opintopisteisiin kokonaisuudessaan vasta 1.8.2005. Pienen opiskelijajoukon opintojen mittana voi olla opintopisteet ja se on helppo hoitaa järjestelmässä joko heti käsityönä tai pitää erillistä kirjanpitoa. Jos ammattikorkeakoulussa käynnistyy useampia koulutuksia tammikuussa tai muuten ammattikorkeakoulu haluaa hoitaa muutoksen kertaratkaisulla, on parempi tehdä kertasiirtymä opintopisteisiin 1.1.2005. Muutos on kriittinen opiskelijatietohallintojärjestelmien kannalta. Opiskelijatietohallintojärjestelmään tulevan lisäohjelman, jolla mitoitus muutetaan, pitää mahdollistaa hyvin eri vaihtoehdot käyttäjille. Valinnat pitää pystyä tekemään opiskelijatietohallintojärjestelmän vastuukäyttäjä, siitä mitkä opiskelijat ja mitkä ohjelmat siirretään opintopisteisiin. Eri vaihtoehdot pitää pystyä erittelemään sekä ajallisilla erottimilla että eri statuserottimilla (esim. valmistunut, eronnut, läsnä oleva jne.). Tämä vaihtoehto on teknisesti helpompi, ohjeistus ja muu neuvonta on helpompaa, koska muutos koskettaa kaikkia samalla tavalla heti. Hankaluutena on kireä aikataulu, tekninen ratkaisu pitää selvittää viipymättä. Tiedotus opiskelijoille, henkilökunnalle ja muille tahoille pitää hoitaa erittäin nopealla aikataululla. Tiedotusta helpottaa muutoksen kokonaisvaltaisuus, koko järjestelmä siirtyy yhdellä kerralla uuteen mitoitusjärjestelmään. Ammattikorkeakoulun toiminnan kannalta merkittävä ja haastava tietojärjestelmämuutos vuodenvaihteessa pitää onnistua nopeasti ja varmasti, opiskelijahallintojärjestelmä ei voi olla poissa käytöstä useita päiviä. Tämä vaihtoehto on teknisesti huomattavasti helpompi, jos opiskelijatietohallintojärjestelmätoimittajat pystyvät tällä aikataululla rakentamaan ohjelmatoiminnon, jolla muutos pystytään tekemään ammattikorkeakoulujen järjestelmiin tammikuun ensimmäisinä päivinä 2005. Tähän vaihtoehtoon liittyy myös muita käytännön kysymyksiä siitä miten ratkaistaan eri tilanteet rinnakkaisten mitoitusjärjestelmien aikana. Perussääntönä voi pitää, että kaikki ammattikorkeakoulusta ulos annettu dokumentaatio on yhdellä mitoituksella kevätlukukaudella 2005. Tätä voi pitää toiminnan eheyden ja selkeä ulkoisen kuvan kannalta tavoiteltavana. Sisäisessä käytössä voi kuitenkin yksittäisillä opiskelijoilla olla näkyvissä molempien mitoitussysteemien mukaisia opintoja. On luontevaa, että kevätlukukaudella valmistuneet valmistuvat opintoviikkomitoituksella, jos he ovat niillä opintonsa aloittaneet. Jos valmistuvalla opiskelijalle on yksittäisiä opintojaksoja opintopistesuorituksina, ne muutetaan opintoviikkomitoitukseen. Ei liene todennäköistä, että tammikuussa 2005 aloittavista opiskelijoista kukaan valmistuisi kevään 2005 aikana. Jos näin kuitenkin kävisi, pitää valmistuvalle myöntää tutkintotodistus ja siihen liittyvä materiaali opintopistemitoituksella. Ammattikorkeakoulusta eroava opiskelija saa halutessaan suorittamistaan opinnoista opintosuoritusotteen. Jos opiskelija eroaa kevätlukukauden 2005 aikana, on olemassa kaksi vaihtoehtoa. Jos eronnut opiskelija on aloittanut opintonsa opintoviikkomitoituksella, hän saa otteen, jossa opintojen mittana ovat opintoviikot. Opintopisteillä aloittanut eroava opiskelija saa otteen opintopistemitoituksella. Molemmissa vaihtoehdoissa pitää ammattikorkeakoulun varmistaa, että niiden opiskelijoiden, joiden opinnot ovat päättyneet ammattikorkeakoulussa (valmistuneet, eronneet, opiskeluoikeus päättynyt) ennen ammattikorkeakoulun siirtymistä uuteen mitoitusjärjestelmään, opintosuoritukset säilyvät opintoviikkopohjaisessa systeemissä. Heille mahdollisesti myöhemmin lähtevä informaatio (uudelleen kirjoitettavat todistukset ja opintosuoritusotteet jne.) pitää toimittamaan niin, että asiakirjoissa mainittu opintojen mitoitus on opintoviikko. Opiskelijalle/valmistuneelle pitää toimittaa asiakirjat aina kulloisenakin aikana voimassa olleen opintojen mitoituksen mukaan. Esitys: Ammattikorkeakoulu päättää kumman vaihtoehdon mukaan toimii ja aloittaa välittömästi valmistautumisen muutokseen sekä huolehtii asiaan liittyvän tiedotuksesta. Opiskelijalle annettavassa dokumentaatiossa on aina vain yhden mitoitusjärjestelmän mukaista tietoa. Aiemmin opintonsa päättäneiden tiedot säilyvät opintoviikkopohjais Lähteet, kirjallisuus ja www-osoitteetLaki ammattikorkeakouluopinnoista Liite 1.Kysymykset kansainväliseen vertailuun Please send the answers to me or send me the web address where I can find the information. I would like to have answers to some questions, how you have solved these things at your country:
|
|||||